SOS-Lapsikylän Apuu-chatissa lapset ovat kaivanneet keskusteluapua pieniin pulmiin, isompiin murheisiin ja moniin erittäin vakaviinkin tilanteisiin. Nuoremmilla kävijöillä keskustelunaiheissa korostuivat kiusaamiskokemukset ja vanhemmilla aiheet liittyivät eniten mielen hyvinvointiin. Itsetuhoisuus on aiheena valitettavan monissa keskusteluissa. Apuu-chatissa käytiin vuonna 2025 yli 25 000 keskustelua. Vastasimme lähes 90 prosenttiin yhteydenotoista. Yli puolet chatin kävijöistä on 11–13-vuotiaita.
Mitä Suomen lapsille kuuluu – Apuu-chatin vuosi 2025 -raportin mukaan keskusteluissa lapset halusivat eniten tietoa tai he olivat huolissaan mielen hyvinvoinnista, ihmissuhteista, kodista ja perheestä, arjessa selviytymisestä ja kiusaamisesta.
”Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat ovat tutkitusti aiempaa yleisempiä ja mielen hyvinvoinnin teemat ovat vuosittain yleisin aihe, josta myös Apuu-chatissa keskustellaan. Vuonna 2025 keskusteluista 41 % liittyi esimerkiksi pelkoihin ja ahdistuneeseen mielialaan, jota aiheuttivat muun muassa kiusaamiskokemukset, erilaiset tilanteet koulussa, ihmissuhteiden ristiriidat tai muut järkyttävät tilanteet,” kertoo Apuu-chatin tiimivastaava Reetta Kosonen SOS-Lapsikylästä.
Perheiden taloudelliset paineet ja jaksaminen ovat kasvaneet haasteiksi viime vuosina. Perheiden pahoinvointi näkyy myös Apuu-chatin keskusteluissa, joista 24 %:ssa käsiteltiin perheen kriisejä, vuorovaikutusongelmia vanhempien kanssa tai huolta vanhemmasta.
Koulukiusaaminen koskettaa useita lapsia
”Vuoden 2025 aikana liki 1 900 keskustelua kosketti koulukiusaamista, minkä lisäksi osa lapsista koki kiusaamista vapaa-ajallaan. Keskusteluissa käsiteltiin myös kiusaamista sosiaalisen median kanavissa ja netissä sekä rasismia tai syrjintää. Lapsen arjen aikuisten tulisi vähättelyn sijaan uskoa lapsen kokemusta kiusaamisesta. Yksittäinen tapahtuma voi olla alku kiusaamiskokemusten kertymiselle ja pahoinvoinnin kierteelle, mikä näkyy Apuu-chatissa käytyjen keskustelujen teeman muutoksena kiusaamisesta mielen pahoinvointiin ja jopa itsetuhoisuuteen,” jatkaa Kosonen.
Akuutit tilanteet ovat lisääntyneet
Yhteydenotot viranomaisiin ovat lisääntyneet vuosien aikana. Palvelumme on anonyymi ja luottamuksellinen, mutta joskus on tilanteita, joissa on akuutti hätä tai lapsi muuten pyytää meiltä apua, jolloin me autamme.
Lapsen tilanne on edellyttänyt jatkotoimenpiteitä vuoden 2025 aikana yhteensä 1 155 kertaa. Jatkotoimenpiteillä tarkoitetaan tilanteita, joissa päivystäjä on ollut yhteydessä esimerkiksi poliisiin, lastensuojeluun tai oppilashuoltoon. Jatkotoimenpiteistä 18 % on ollut lastensuojeluilmoituksia ja 39 % hätäpuheluita. Lasten asioissa teemme yhteistyötä myös poliisin kanssa, joihin olimme yhteydessä yli 390 kertaa.
”Positiivista on, että lapset osaavat luontevasti hakea itse itselleen apua chat-palveluista. Puhelimella soittamiseen tai aikuiselle kasvotusten kertomiseen on paljon korkeampi kynnys. Monet kertovat ensimmäistä kertaa vaikeasta asiasta Apuu-chatissa,” summaa Kosonen.
