Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 suomalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,29 ja ulkomaalaistaustaisten naisten 1,51. Syntyvyys laski edellisvuodesta kaikissa syntyperäryhmissä. Pandemian aikana syntyvyys nousi hieman, mutta vain suomalaistaustaisilla naisilla.
Ulkomaalaistaustaisten syntyvyys suomalaistaustaisia korkeampaa
Suomalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,29 ja ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku 1,56 vuonna 2022. Kun tarkastellaan kaikkia ulkomaalaistaustaisia, mukaan lukien Suomessa syntyneet, oli kokonaishedelmällisyysluku hieman matalampi, 1,51 lasta naista kohden. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta keskimäärin nainen synnyttäisi, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Koko väestön kokonaishedelmällisyysluku oli vuonna 2022 tilastointihistorian matalin, 1,32 lasta naista kohden. Nykyään väestön uusiutumisen rajana pidetään keskimääräistä noin 2,1 lapsilukua naista kohden.
Syntyvyys korkeampaa kouluttautuneemmilla naisilla
Suomessa syntyneiden korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,45 vuonna 2022, kun vuonna 2021 se oli 1,60. Koulutusryhmään lukeutuvat alimman korkea-asteen, alemman korkeakouluasteen, ylemmän korkeakouluasteen ja tohtoritutkinnon suorittaneet. Suomessa syntyneiden toisen asteen tutkinnon (ml. erikoisammattitutkinnot) suorittaneiden naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,10 vuonna 2022, edellisvuonna 1,23. Vastaavasti naisten, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa, kokonaishedelmällisyysluku oli 0,98, edellisvuonna 1,10.