ÄITIENPÄIVÄ: Äidit tilastoissa 2022 – Suomessa noin 1,6 miljoonaa äitiä

Äitienpäivää vietetään Suomessa toukokuun toisena sunnuntaina, joka vuonna 2021 on 8. toukokuuta. Äitienpäivä sai Suomessa virallisen aseman vuoden 1927 jälkeen, ja liputuspäivä siitä tehtiin vuonna 1947.

Lähes 1,6 miljoonaa äitiä

  • Suomessa on lähes 1,6 miljoonaa äitiä eli naista, joilla on biologisia tai adoptoituja lapsia.
  • 66 prosentilla 15–86-vuotiaista naisista on lapsia.
  • 64–86-vuotiaista naisista äitejä on 86 prosenttia.
  • Vuonna 2021 uusien biologisten äitien määrä kasvoi 20 995:llä.
  • Vuonna 2020 adoption kautta ensimmäistä kertaa äidiksi tuli 83 naista.
  • Yhdellä 15–86-vuotiaalla äidillä oli vuonna 2021 keskimäärin 2,25 lasta.
  • Eniten on kahden lapsen äitejä, joita on 674 220 (44,3 %).
  • Yhden lapsen äitejä on 368 414 (24,2 %) ja kolmen lapsen äitejä 325 965 (21,4 %).
  • Kymmenellä prosentilla äideistä on neljä lasta tai enemmän.

693 000 isoäitiä

  • Vuonna 2019 Suomessa oli 693 000 isoäitiä.
  • Puolella 58-vuotiaista naisista on lapsenlapsia.
  • Äidinäidit olivat hieman yli 59-vuotiaita isovanhemmaksi tullessaan ja isänäidit hieman yli 61-vuotiaita.
  • Isoäidiksi tulleista alle 50-vuotiaita oli kahdeksan prosenttia.
  • Isoäitien keski-ikä oli 67 vuotta.
  • Lapsenlapsen matka äidinäidin luo oli keskimäärin 79 kilometriä ja isänäidin luo keskimäärin 77 kilometriä.

Syntyneet lapset

  • Suomessa syntyi vuonna 2021 yhteensä 49 594 lasta, joista 24 307 oli tyttöjä ja 25 287 poikia. Lapsia syntyi 3 131 enemmän kuin edellisvuonna.
  • Eniten lapsia syntyi elokuussa (4 425 lasta).
  • Naisten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä oli keskimäärin 30,0 vuotta, kun kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 31,6 vuotta. Yleisimmin äiti oli 30–34-vuotias lapsen syntyessä. Yli 44-vuotiaille äideille syntyi yhteensä 166 lasta.
  • Viime vuosikymmenellä syntyvyys aleni merkittävästi. Kokonaishedelmällisyysluku laski vuodesta 2010 lähtien 1,35 lapseen naista kohden vuonna 2019, mikä on kaikkien aikojen matalin syntyvyys Suomessa. Vuonna 2020 syntyvyys taittui 1,37 lapseen ja vuonna 2021 nousi 1,46 lapseen naista kohden.
  • Lapsen syntyessä 52,3 prosenttia äideistä oli avioliitossa.

Synnytykset ja adoptiot

  • Vuonna 2020 ensisynnyttäjien osuus kaikista synnyttäjistä Suomessa oli 42 prosenttia.
  • Lähes kaikki (99,4 %) synnytykset Suomessa vuonna 2020 tapahtuivat sairaaloissa. Äidin keskimääräinen hoitoaika sairaalassa synnytyksen jälkeen oli 2,7 päivää.
  • Suunniteltuja kotisynnytyksiä oli syntymärekisterin mukaan 75 vuonna 2020 ja matkalla sairaalaan sattuneita synnytyksiä 83. Muista syistä suunnittelemattomia sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä oli 115.
  • Vuonna 2020 keisarileikkausten osuus kaikista synnytyksistä oli 18,4 prosenttia, mikä on korkein Suomessa tilastoitu osuus. Keisarileikkausten osuus synnytyksistä on pitkään ollut 16–17 prosenttia. Ensisynnyttäjillä niiden osuus oli yli 23 prosenttia.
  • Vuonna 2020 Suomeen adoptoitiin 82 ulkomailla syntynyttä lasta, joista 70 oli alle 18-vuotiaita. Eniten lapsia Suomeen adoptoitiin Thaimaasta (23 lasta), Venäjältä (12) ja Filippiineiltä (11).
  • Suomessa syntyneiden lasten adoptioita tehtiin 211, joista alle 18-vuotiaiden adoptioita oli 106. Valtaosa täysi-ikäisinä adoptoiduista oli Suomessa syntyneitä ja kyseessä oli noin kahdessa kolmesta tapauksesta perheen sisäinen adoptio.

Äitien työllisyys ja perhevapaiden käyttö

  • Vuonna 2020 työllisyysaste oli 20–59-vuotiailla naisilla keskimäärin 77,9 prosenttia.
  • Lapsiperheiden äitien työllisyysaste nousi 79,2 prosenttiin – korkeammaksi kuin lapsettomilla naisilla, joiden työllisyysaste oli 77,1 prosenttia. Eniten työllisyysaste nousi niillä äideillä, joiden nuorin lapsi oli alle 3-vuotias.
  • Alle 3-vuotiaiden lasten äideistä työllisiä oli 54,2 prosenttia, 3–6-vuotiaiden lasten äideistä työllisiä oli 84,2 prosenttia ja 7–17-vuotiaiden lasten äideistä 89,4 prosenttia.
  • Yhden lapsen äideistä 79,9 prosenttia oli työllisiä, kahden lapsen äideistä 81,9 prosenttia ja vähintään kolmen lapsen äideistä työllisiä oli 71,5 prosenttia.
  • Äitien yleisin ammatti vuonna 2019 oli sairaanhoitaja. Seuraavaksi yleisimmät äitien ammattiryhmät olivat myyjät, sosiaalialan hoitajat sekä päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat.
  • Vuonna 2020 vanhempainpäivärahaa sai 79 666 äitiä, joille maksettu keskimääräinen päiväkorvaus oli 67,20 euroa.
  • Suurin osuus (38 %) äitien päivärahoista maksettiin 30–34-vuotiaille.
  • Suurin keskimääräinen päiväkorvaus maksettiin 35–39-vuotiaille äideille (76,08 euroa).
  • Äitiysavustuksia jaettiin 50 485 kappaletta, joista 66 prosenttia äitiyspakkauksena.
  • Adoptiotukea sai 43 perhettä.
  • Kotihoidon tuen saajista 92,1 prosenttia on naisia. Vuonna 2020 kotihoidon tukea sai 79 735 äitiä.
  • Vuonna 2020 varhaiskasvatuksessa oli kaikkiaan 245 255 lasta. Määrä vastaa noin 77 prosenttia 1–6-vuotiaista lapsista.
  • Alle 1-vuotiaista lapsista varhaiskasvatuksessa oli vajaa prosentti, yksivuotiaista 37 prosenttia, kaksivuotiaista 72 prosenttia ja viisivuotiaista lähes 91 prosenttia.
  • Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste jää 3–5-vuotiaissa alle OECD-maiden keskiarvon, mutta alle 3-vuotiaiden osallistumisaste on hieman OECD-keskiarvoa korkeampi.
  • Suomessa lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on lisääntynyt 2010-luvulla. Silti Suomi ei ole vielä saavuttanut EU:n asettamaa varhaiskasvatukseen osallistumisen tavoitetta, joka on 96 prosenttia ikäluokasta 3-vuotiaista oppivelvollisuuskoulun alkuun (eli Suomessa ikäryhmä 3–6-vuotiaat).
  • Lue lisää varhaiskasvatukseen osallistumisesta Mika Tuonosen artikkelista Varhaiskasvatukseen osallistuminen yleistyy nopeasti Suomessa ja kansainvälisesti.

Äidit 100 vuotta sitten

  • Vuonna 1922 lapsia syntyi 80 140, kun taas vuonna 2021 lapsia syntyi 49 594.
  • Vuonna 1922 keskimääräinen lapsiluku naista kohden (kokonaishedelmällisyysluku) oli 3,43. Vuonna 2021 vastaava luku oli 1,46.
  • Vastasyntyneen pojan elinajanodote 1920-luvulla oli 50,2 vuotta ja tytön 55,1 vuotta. Vuonna 2021 ennakollinen elinajanodote oli pojilla 79,2 vuotta ja tytöillä 84,5 vuotta.
  • Elävänä syntyneiden 80 140 lapsen lisäksi vuonna 1922 syntyi 2 215 lasta kuolleena. Kuolleina syntyneiden suhteellinen osuus oli suurempi kylminä vuodenaikoina ja avioliiton ulkopuolisissa synnytyksissä. Alle vuoden ikäisenä kuolleita oli tuhatta elävänä syntynyttä kohden 99,2. Vuonna 2021 tämä imeväiskuolleisuusluku oli 1,8. Kuolleena syntyneitä lapsia oli vuonna 2020 yhteensä 120.
  • Vuonna 1922 lapsista 91 prosenttia syntyi avioliitossa ja 9 prosenttia avioliiton ulkopuolella. Vuonna 2021 lapsista 52 prosenttia syntyi avioliitossa ja 48 prosenttia syntyi avioliiton ulkopuolella.
  • Lapsensynnyttäjien määrä vuonna 1922 oli 81 129, ja yleisimmin synnyttäjät olivat 25−29-vuotiaita. Vuonna 2020 synnyttäjiä oli 46 034, ja yleisimmin he olivat 30–34-vuotiaita.
  • Synnytysten aiheuttamat kuolemantapaukset olivat 1920-luvun alussa jo nopeassa laskussa, vaikka nykyaikaan verrattuna niitä tapahtui vielä runsaasti. Vuosina 1921–1925 lapsivuoteeseen kuoli 254 äitiä, ja vuonna 1922 yhteensä 3 promillea kaikista synnyttäjistä. Nykyään äitiyskuolemat ovat hyvin harvinaisia. Vuonna 2020 raskauteen tai synnytykseen liittyviin syihin kuoli kaksi naista.

Lähteet:
Tilastokeskus: Väestörakenne 2021
Tilastokeskus: Syntyneet 2021
Tilastokeskus: Adoptiot 2020

Tilastokeskus: Vähemmän lapsia, enemmän isovanhempia (Nikander & Pietiläinen, Tieto&trendit, 28.4.2021)
Tilastokeskus: Joka kymmenennellä lapsella ei ole isovanhempia (Pietiläinen & Nikander, Lapset Suomessa -webinaari 28.4.2021)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2020

Tilastokeskus: Työvoimatutkimuksen tietokantataulukot
Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 2020, perheet ja työ
Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto 2019
Tilastokeskus: Varhaiskasvatukseen osallistuminen yleistyy nopeasti Suomessa ja kansainvälisesti (Tuononen, Tieto&trendit, 11.6.2021)
Kela: Lapsiperhe-etuustilasto 2020Siirryt toiseen palveluun.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Varhaiskasvatus 2020

Tilastokeskus: Väestönmuutokset vuosina 1921-1925: Teksti
Tilastokeskus: Syntyneet 2021
Tilastokeskus: Kuolleet 2021
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2020.
Tilastokeskus: Kuolemansyyt 2020