April 15

Leikkipäivää vietetään tänä vuonna leikkimällä luonnossa

Nalleketju kertoo osallistumisesta Leikkipäivään

Valtakunnallista Leikkipäivää vietetään 24. huhtikuuta. Päivän teemana on tänä vuonna Leikkien lähelle luontoa. Teemalla halutaan kannustaa käyttämään lähiympäristöä leikkiareenana niin maalla kuin kaupungeissa, sillä luonto inspiroi leikkejä monella tavalla.

Valtakunnallinen Leikkipäivä nostaa esiin leikin merkityksen kaikenikäisille. Leikkiä ei liikaa korosteta yhteiskunnassamme – siksi sitä on syytä vuosittain juhlistaa omalla teemaviikollaan. Leikkipäivän tavoitteena on innostaa eri ikäiset ihmiset leikkiin ja tuottaa iloa kaikenikäisille.

– Leikkipäivän tuomalle ilolle on selkeästi tarvetta tänä vuonna. Ihmiset haluavat muutakin ajateltavaa kuin korona-aiheita ja leikki sopii tähän oikein hyvin. Leikki on yksinkertaisimmillaan yhteisen ilon jakamista ja yhteisen ilon jakaminen herättää toiveikkuutta. Sitä me kaikki varmasti kaipaamme juuri nyt, Leikkipäivän koordinaattori Eevamaija Paljakka sanoo.

Valtakunnallista Leikkipäivää vietetään lauantaina 24. huhtikuuta. Koko kyseinen viikko, 19.–25.4.2021, juhlitaan leikin ilosanoman teemaviikkoa ympäri Suomen.

Luontorasteja ja puuhapisteitä

Isoja Leikkipäivä-tapahtumia ei tänä vuonna päästä kaikkialla järjestämään, mutta organisaatiot eri puolilla Suomea ovat innostuneet kehittämään tilanteeseen sopivaa toimintaa kymmenillä paikkakunnilla.

– Valtakunnallista Leikkipäivää organisoi iso verkosto, johon kuuluu yli 40 toimijaa. Tapahtumia järjestää verkoston kenttäorganisaatiot, jotka ovat osoittaneet ihailtavaa kekseliäisyyttä järjestääkseen koronaturvallista tekemistä Leikkipäiväksi. Leikkipäivän sivuille ilmoitetuissa tapahtumissa on runsaasti esimerkiksi erilaisia luontorasteja ja puuhapisteitä, joita voi omatoimisesti pienessä ryhmässä kiertää, Eevamaija Paljakka kertoo.

Koronatilanteen vuoksi suunnitelmiin voi toki tulla viimehetken muutoksia. Valmiiden rastipolkujen lisäksi Leikkipäivää voi viettää myös omassa lähiluonnossa esimerkiksi erilaisten pihapelien ja -leikkien parissa tai vaikkapa pelaamalla päivään suunniteltua Iloa etsimässä -mobiilipeliä. Vinkkejä päivän omatoimiseen viettoon löytyy Leikkipäivän sivuilta.

Nalleketju kertoo osallistumisesta Leikkipäivään

Leikkipäivään osallistumisesta voi kertoa askartelemalla nalleketjun omaan ikkunaan. Leikkipäivän nettisivuilta löytyy ketjuun malli, jota voi käyttää joko sabluunana tai pohjana omalle nalle-teokselle. Sabluunan avulla nalleketjun voi leikata erilaisista ja -värisistä papereista tai pahveista. Tai nallet voi tulostaa valkoiselle paperille ja sen jälkeen maalata tai värittää.

– Valmis nalleketju on helppo taitella kirjekuoreen mahtuvaksi ja lähettää kaukana asuville isovanhemmille, ystäville tai muille sukulaisille. Näin jokainen voi levittää leikin tuomaa iloa myös niille läheisille, joita emme voi juuri nyt tavata, Paljakka toteaa.

Sosiaalisessa mediassa voi jakaa kuvan ikkunaan kiinnitetystä nalleketjusta yhdessä #Nalleketju-, #LeikkipäiväNallet- ja #Leikkipäivä2021 -aihetunnisteiden kanssa.

Nalle-sabluuna löytyy täältä: leikkipaiva.fi/leikkipaiva-2021/vinkkeja-leikkipaivaan-2021/
Leikkipäivä-tapahtumien kalenteri löytyy täältä: leikkipaiva.fi/leikkipaiva-2021/leikkipaiva-tapahtumat-2021/

Category: MLL, Valtakunnallista Leikkipäivä | Comments Off on Leikkipäivää vietetään tänä vuonna leikkimällä luonnossa
October 2

”Onnistunko vanhempana?” – Riittämättömyyden tunne uuvuttaa vanhempia

Riittämättömyyden tunne, arvostuksen puute ja yksinäisyys kuormittavat vanhempia. Asia selviää Mannerheimin Lastensuojeluliiton tekemästä Vanhemman ääni -kyselystä. Valtakunnalliseen verkkokyselyyn vastasi lähes 650 vanhempaa ja lasten huoltajaa.

Riittämättömyyden tunteen syntymiseen vaikuttaa kolme tekijää: ajanpuute, syyllisyys ja väsymys. Yli 90 prosenttia riittämättömyyden tunteesta kärsivistä vanhemmista koki, että jatkuva väsymys vaivaa heitä joko paljon tai jonkin verran. Vanhempia uuvuttaa myös jatkuva läsnäolon paine ja sellaisen vanhemmuuden tavoittelu, joka tuntuu itsestä vieraalle tai vaikealle saavuttaa. Vanhemmat kokevat, ettei heillä ole tarpeeksi aikaa perheelle, lapselle ja kodille.

”Teenkö tarpeeksi asioita, jotta kaikilla olisi hyvä olla.”

”Ulkoapäin tuleva paine ahdistaa eniten, kun jatkuvasti pitää suorittaa. Kaikessa.”

Myös korkeat odotukset itsestä vanhempana nousivat vastauksissa esille. Yrittämisestä huolimatta vanhemmat esimerkiksi kokivat, etteivät he kykene olemaan tasapuolisia lasten kesken tai eivät pystyneet vastaamaan puolison tai lähisuvun vaatimuksiin. Jos päällimmäinen tunne itsestä vanhempana on kielteinen, vanhemmuus tuntuu raskaalta ja epäkiitolliselta ja vanhempi kokee epäonnistuneensa.

”Yksinhuoltajana tiedän tekeväni kaikkeni lasteni eteen.Tuntuu vain, ettei se riitä.”

– Julkinen puhe vanhemmuudesta on valitettavan usein negatiivista sävyiltään ja enemmän vanhemmuutta lyttäävää kuin kannustavaa. Tämänkaltainen keskustelu ei tue vanhemmuutta ja perheiden hyvinvointia. Tähän me kaikki voimme vaikuttaa puhumalla vanhemmuudesta myönteiseen sävyyn ja kannustamalla vanhempia, suunnittelija Anna-Maija Okker toteaa.

Ei ketään kenelle puhua

Vanhemman ääni -kyselyssä selvitettiin myös aiheita, joista vanhemmat kokevat vaikeaksi puhua muiden kanssa. Näistä suurimmaksi nousi yksinäisyys. Yli puolet aiheeseen vastanneista koki, että yksinäisyydestä on vaikea puhua kenellekään. Vastaajat kertoivat, ettei heillä ole ketään kenelle kertoa syvimmät huolensa. Myös parisuhteessa olevat vanhemmat kertoivat, että eivät voi puhua puolisonsa kanssa syvällisesti.

Osalle vanhemmista riittäisi joku, jolle vaihtaa arkisia kuulumisia. Monissa vastauksissa yksinäisyyden syyksi mainittiin se, ettei aikuisiällä tai lapsiperhearjessa ole helppoa tutustua uusiin ihmisiin.

”Ei ole ketään kenen kanssa jutella vanhemmuudesta. Vertaistuki voisi normalisoida omia haasteita ja antaa perspektiiviä.”

– Vanhemmat kaipaavat vertaistukea ja yhteisöllisyyttä. Monelta puuttuu kaveri, joka olisi samassa tilanteessa ja jolle voisi puhua luottamuksellisesti. Pahimmillaan vanhemmat kokevat, että heillä ei ole ketään ihmisiä, joita kutsuisi esimerkiksi lapsensa rippijuhliin, Anna-Maija Okker kertoo.

Verkkokyselyyn vastasi lähes 650 vanhempaa

Vanhemman ääni -kysely toteutettiin verkkokyselynä 15.2.–31.5.2019 välisenä aikana. Tavoitteena oli selvittää vanhempien ja huoltajien mielessä viimeisen vuoden aikana olleita vanhemmuuteen ja lapseen liittyviä huolia. Samalla kysyttiin vastaajilta, mistä vanhemmuuden aiheista he kaipaisivat lisätietoa ja millaisia tukimuotoja he suosivat verkkoympäristössä.

Valtakunnalliseen kyselyyn vastasi lähes 650 vanhempaa, joista suurin osa oli naisia. Suurin osa vastaajista oli alle kouluikäisten lasten vanhempia tai huoltajia. Vanhemman ääni -kysely on osa MLL:n vanhemmuuden verkkotuki -hanketta, joka kuuluu Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) Arvokas-ohjelmaan. Vastausten pohjalta MLL:n Vanhempainnettiä kehitetään vastaamaan vanhempien tuen tarpeita entistä paremmin.

Vanhemman ääni -kyselyn raporttiin voi tutustua kokonaisuudessaan MLL:n nettisivuilla.
Kursiivilla merkityt lainaukset on poimittu kyselyn avovastauksista.

Category: MLL, Perheet | Comments Off on ”Onnistunko vanhempana?” – Riittämättömyyden tunne uuvuttaa vanhempia