April 24

Lasten ja nuorten harrastakotona.fi -sivusto avaa ovet kotona harrastamiseen

Koronavirusepidemia on muuttanut lasten ja nuorten arkea kuluvan kevään aikana merkittävästi. Lapset ja nuoret viettävät paljon aikaa kotona etäopetuksessa, mutta myös vapaa-ajan merkeissä, kun harrastukset ovat jääneet tauolle tai siirtyneet nettiin. Perjantaina 24.4.2020 julkaistava harrastakotona.fi-sivusto on luotu, jotta lapset, nuoret ja perheet löytäisivät mukavaa tekemistä ja mahdollisuuksia kokea ja kokeilla taidetta poikkeustilanteessakin.

Koronaepidemia muutti muutamassa päivässä lastenkulttuurin ja koko kulttuurikentän toimintaa. Keväälle ja kesälle suunnitellut toiminnot peruuntuivat, ja vaikeaan tilanteeseen oli vastattava pikaisesti.

– Välittömästi toiminnan sulkupäätösten jälkeen alkoi aivomyrsky. Miten lapset ja perheet pärjäävät tässä uudessa tilanteessa? Mitä jos joku on ihan yksin? Mistä lapset ja nuoret löytävät innostavaa ja turvallista tekemistä vapaa-aikaansa? Suomalaisen lastenkulttuurikentän supervoimana on jo pitkään ollut tiivis valtakunnallinen yhteistyö. Päätimme nyt, että alamme ratkomaan tätä ongelmaa yhdessä, kertoo Harrasta kotona -hankkeen käynnistänyt Kulttuurikeskus PiiPoon toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu.

Harrastakotona.fi on lapsille ja nuorille suunnattu harrastamisen paikka netissä. Sivustolta löytyy monipuolista tekemistä sekä taide- ja kulttuurielämyksiä helposti ja maksuttomasti.

Harrastakotona.fi-sivuilla on ammattilaisten tuottamia ohjeita ja ideoita taiteen kokeilemiseen ja harrastamiseen. Helppokäyttöisille sivuille on valittu taidetekemistä aina parkourista sirkukseen ja sarjakuvasta tanssiin. Lapsi voi tutustua sivuihin yksin tai vanhemman kanssa. Sivujen sisältöjä voidaan käyttää myös etäopetuksessa. Sivuilta löytyy lisäksi esitystallenteita, virtuaalivierailuja sekä kalenteri, jossa näkyy tulossa olevia live stream -esityksiä. Sivut on tuotettu suomeksi ja ruotsiksi.

Sivustolle etsitään jatkuvasti uusia sisältöjä kaikkien taiteenalojen parista, ja uutta sisältöä voi vinkata suoraan sivuston tekijöille verkkosivuilla. Harrasta kotona -tiimi tutustuu kaikkiin sisältöihin ja varmistaa, että ne soveltuvat lapsille ja nuorille. Sivuston linkit ohjaavat eri julkaisijoiden nettisivuille, ja jokainen sisällöntuottaja vastaa itse sisällöstään.

– Halusimme sivustolla varmistaa, että taide on osa lasten elämää, vaikka joudummekin pitämään etäisyyttä toisiimme emmekä pääse kokemaan kulttuuria isoissa tapahtumissa tai harrastusryhmissä. Nyt jokaisella taiteen ja kulttuurin tekijällä on mahdollisuus olla valtakunnallinen toimija, kun sisällöt tavoittavat netin välityksellä kaikki lapset ja nuoret Suomessa, kertoo Maarit Mäkinen Suomen lastenkulttuurikeskusten liitosta.

Harrastakotona.fi-sivuston ovat tuottaneet Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, Kulttuurikeskus PiiPoo ja Lastenkulttuurikeskus Verso yhteistyössä useiden eri lastenkulttuurikeskusten kanssa. Sivujen sisältöjen tuottajina ovat mm. suomalaiset lastenkulttuurikeskukset, taiteen perusopetuksen oppilaitokset, taidekasvattajat, taidelaitokset, mediatalot ja taiteilijat.

– Olemme todella ylpeitä siitä, kuinka lapset ja nuoret ovat ottaneet haltuun tämän uuden tilanteen. Toivomme, että sivujen monipuolinen sisältö tuottaa iloa sekä elämyksiä lapsille ja nuorille nyt ja tulevaisuudessa, toteavat Kuitu ja Mäkinen.

http://harrastakotona.fi/

Category: Harrastukset, Perheet | Comments Off on Lasten ja nuorten harrastakotona.fi -sivusto avaa ovet kotona harrastamiseen
October 2

”Onnistunko vanhempana?” – Riittämättömyyden tunne uuvuttaa vanhempia

Riittämättömyyden tunne, arvostuksen puute ja yksinäisyys kuormittavat vanhempia. Asia selviää Mannerheimin Lastensuojeluliiton tekemästä Vanhemman ääni -kyselystä. Valtakunnalliseen verkkokyselyyn vastasi lähes 650 vanhempaa ja lasten huoltajaa.

Riittämättömyyden tunteen syntymiseen vaikuttaa kolme tekijää: ajanpuute, syyllisyys ja väsymys. Yli 90 prosenttia riittämättömyyden tunteesta kärsivistä vanhemmista koki, että jatkuva väsymys vaivaa heitä joko paljon tai jonkin verran. Vanhempia uuvuttaa myös jatkuva läsnäolon paine ja sellaisen vanhemmuuden tavoittelu, joka tuntuu itsestä vieraalle tai vaikealle saavuttaa. Vanhemmat kokevat, ettei heillä ole tarpeeksi aikaa perheelle, lapselle ja kodille.

”Teenkö tarpeeksi asioita, jotta kaikilla olisi hyvä olla.”

”Ulkoapäin tuleva paine ahdistaa eniten, kun jatkuvasti pitää suorittaa. Kaikessa.”

Myös korkeat odotukset itsestä vanhempana nousivat vastauksissa esille. Yrittämisestä huolimatta vanhemmat esimerkiksi kokivat, etteivät he kykene olemaan tasapuolisia lasten kesken tai eivät pystyneet vastaamaan puolison tai lähisuvun vaatimuksiin. Jos päällimmäinen tunne itsestä vanhempana on kielteinen, vanhemmuus tuntuu raskaalta ja epäkiitolliselta ja vanhempi kokee epäonnistuneensa.

”Yksinhuoltajana tiedän tekeväni kaikkeni lasteni eteen.Tuntuu vain, ettei se riitä.”

– Julkinen puhe vanhemmuudesta on valitettavan usein negatiivista sävyiltään ja enemmän vanhemmuutta lyttäävää kuin kannustavaa. Tämänkaltainen keskustelu ei tue vanhemmuutta ja perheiden hyvinvointia. Tähän me kaikki voimme vaikuttaa puhumalla vanhemmuudesta myönteiseen sävyyn ja kannustamalla vanhempia, suunnittelija Anna-Maija Okker toteaa.

Ei ketään kenelle puhua

Vanhemman ääni -kyselyssä selvitettiin myös aiheita, joista vanhemmat kokevat vaikeaksi puhua muiden kanssa. Näistä suurimmaksi nousi yksinäisyys. Yli puolet aiheeseen vastanneista koki, että yksinäisyydestä on vaikea puhua kenellekään. Vastaajat kertoivat, ettei heillä ole ketään kenelle kertoa syvimmät huolensa. Myös parisuhteessa olevat vanhemmat kertoivat, että eivät voi puhua puolisonsa kanssa syvällisesti.

Osalle vanhemmista riittäisi joku, jolle vaihtaa arkisia kuulumisia. Monissa vastauksissa yksinäisyyden syyksi mainittiin se, ettei aikuisiällä tai lapsiperhearjessa ole helppoa tutustua uusiin ihmisiin.

”Ei ole ketään kenen kanssa jutella vanhemmuudesta. Vertaistuki voisi normalisoida omia haasteita ja antaa perspektiiviä.”

– Vanhemmat kaipaavat vertaistukea ja yhteisöllisyyttä. Monelta puuttuu kaveri, joka olisi samassa tilanteessa ja jolle voisi puhua luottamuksellisesti. Pahimmillaan vanhemmat kokevat, että heillä ei ole ketään ihmisiä, joita kutsuisi esimerkiksi lapsensa rippijuhliin, Anna-Maija Okker kertoo.

Verkkokyselyyn vastasi lähes 650 vanhempaa

Vanhemman ääni -kysely toteutettiin verkkokyselynä 15.2.–31.5.2019 välisenä aikana. Tavoitteena oli selvittää vanhempien ja huoltajien mielessä viimeisen vuoden aikana olleita vanhemmuuteen ja lapseen liittyviä huolia. Samalla kysyttiin vastaajilta, mistä vanhemmuuden aiheista he kaipaisivat lisätietoa ja millaisia tukimuotoja he suosivat verkkoympäristössä.

Valtakunnalliseen kyselyyn vastasi lähes 650 vanhempaa, joista suurin osa oli naisia. Suurin osa vastaajista oli alle kouluikäisten lasten vanhempia tai huoltajia. Vanhemman ääni -kysely on osa MLL:n vanhemmuuden verkkotuki -hanketta, joka kuuluu Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) Arvokas-ohjelmaan. Vastausten pohjalta MLL:n Vanhempainnettiä kehitetään vastaamaan vanhempien tuen tarpeita entistä paremmin.

Vanhemman ääni -kyselyn raporttiin voi tutustua kokonaisuudessaan MLL:n nettisivuilla.
Kursiivilla merkityt lainaukset on poimittu kyselyn avovastauksista.

Category: MLL, Perheet | Comments Off on ”Onnistunko vanhempana?” – Riittämättömyyden tunne uuvuttaa vanhempia